Artikkelit

29.04.2021

Kahvi on salakavala hävikkirohmu – mutta helppo ensiaskel lajitteluun

Suomalaiset ovat ylpeästi kahvikansaa. Oli oma suosikki sitten perinteinen vaaleapaahtoinen tai luonteikkaampi tummapaahto, vuosittain meillä kuluu kahvia lähes 10 kiloa henkeä kohden. Vuodessa maailmanmestareilta kuluu sumppia siis noin 1 100 kupillista.

Viikon kahvit viemäriin

Luonnonvarakeskuksen ja Pauligin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kaatavat henkilöä kohden noin 2,5 litraa kahvia viemäriin vuodessa. Tämä vastaa osapuilleen yhden viikon kahvinkulutusta – eli laskennallisesti seitsemän päivänä aikana kaikki Suomessa juotu kahvi menee hukkaan. Kaikesta kotitalouksien ruokahävikistä tämä on peräti 13 %, vain vihanneksia ja hedelmiä haaskataan enemmän. Tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti suurin syy kahvihävikin syntymiseen on se, että sitä valmistetaan kerralla liikaa.

Syytä fiksumpaan käytökseen olisi, eikä vain oman kukkaron takia. Kahvinkulutus kasvaa nopeasti: ennustetaan, että kahvin juonti maailmassa kaksinkertaistuu vuosisadan puoliväliin mennessä. Samalla ilmastonmuutos koettelee myös kahvin viljelyä. Kahvin elinkaaressa juuri viljely ja prosessointi muodostavat leijonanosan (68 %) ilmastovaikutuksesta.

Kahvinporot on helppo lajitella

Luonnollisesti myös kahvinporoja syntyy meillä enemmän kuin missään muualla – kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa. Niistä kuitenkin valitettavan iso osa päätyy sekajätteen kautta polttolaitosten riesaksi, kun oikea kohde olisi biojäteastia.

Jos aiempaa kokemusta biojätteen lajittelusta ei vielä ole, kahvinporot on helpoin tapa aloittaa: ne kelpaavat erilliskerättyyn biojätteeseen kaikkialla Suomessa.

Kahvinporoista tehdään mm. bioenergiaa ja maanparannusainetta. Eikä vaikutus ole ihan vähäinen: keskiverto kahvittelija voisi keittää kolmen kuukauden aamukahvit omien lajiteltujen kahvinporojensa tuottamalla energialla.

Nokkelimmat sumpinsäästöniksit – eli näin vähennät hävikkiä

1. Keitä vain sen verran kuin juot

Paras tapa vähentää kahvihävikkiä on tietenkin keittää kahvia sopiva määrä. Sen sijaan, että keittelet kahvitteluvieraille täyden pannullisen varmuuden vuoksi, voit aina pistää uuden satsin tulemaan sitä mukaa, kun pannun sisältö hupenee.

Jos kaipaat vahvempaa aromia, kokeile tummapaahtoisempaa versiota kahvinpurujen määrän lisäämisen sijaan. Kukkurakauhalliset tekevät kahvin mausta usein vain kitkerämmän.

Lähde: 

https://www.paulig.fi/kahvijutut/kahvinkeitto-ohje-paljonko-kahvia-kuuluu-mitata

2. Jos kuitenkin keitit liikaa, hyödynnä ylijäämä

Moni ei tule ajatelleeksi, että ylijääneelle kahville on viemäriä fiksumpiakin osoitteita. Pakastamalla kahvin jääpalamuottiin voit nauttia sen myöhemmin jääkahvina lisäämällä joukkoon kylmää maitoa. Kahvijämistä saat myös aromikkaan päällisen mokkapaloille ja kakuille tai vaikkapa kastikepohjan lämpimille ruuille.

Lähde:

https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/2016082422215925

3.  Käytetyt kahvipurut kuorintaan tai kukkapenkkiin

Ei ehkä uskoisi, mutta käytetyistä kahvinpuruista on moneksi – kuorinta-aineeksi, lannoitteeksi, kattilan puhdistamiseen tai jopa hiekoitukseen. Ekologisen ihonkuorinta-aineen saat sekoittamalla purujen joukkoon oliiviöljyä. Elinvoimaa kahvi tuo myös kukkapenkkiin – kosteat kahvinporot soveltuvat nimittäin pieninä määrinä loistavasti myös happamassa mullassa viihtyvien kasvien, kuten ruusujen ja hortensioiden lannoitteeksi.

Yksi näppärä vaihtoehto on käyttää kahvinpurut pohjaan palaneen lian hellävaraiseen poistoon. Talven tullessa voit sepelin sijaan heittää liukkaalle pihamaalle kahvinpuruja, jotka tuovat luistavaan pintaan sopivasti kitkaa ja sulattavat happojensa avulla jäätä.

Lähteet:

https://yhdessa.fortum.fi/keittion-biojatteista-hyotyaineiksi-ala-heita-naita-pois

https://www.gardena.com/fi/puutarhaelamaa/puutarhalehti/yksinkertaisuutta-luonnosta-valmista-oma-lannoitteesi/